Mattilanperän historiaa
Kirjoittanut Kauko Haapakangas 1999Mattilanperän asuttaminen
Asutus tällä alueella oli 1500- ja 1600-luvuilla keskittynyt rannikolle, jossa kulki maantie läpi Pohjanmaan. Mattilanperä oli silloin saloistelaisten ja palonkyläläisten sydänmaata, jonne tehtiin eräretkiä. Ensimmäinen talo kylälle rakennettiin Isovihan aikana piilopirtiksi ja se sijaitsi luultavasti Haapajoenmäellä. Rauhan palattua talo liitettiin Saloistenkylän Tokolan tilaan ja se autioitui myöhemmin.
Nykyinen asutus sai alkunsa, kun Yrjö Haapakangas perusti vuonna 1781 Haapakangas-nimisen uudistilan Haapajoenmäelle. Seuraavana vuonna Samuli Mattila perusti Mattilan uudistilan Mattilanmäelle ja muutaman vuoden sisällä rakennettiin vielä kaksi uudistilaa, Martti Martikkala perusti Martikkalan tilan ja Yrjö Tikkala Tikkakankaan tilan.
Kaikki tilat sijaitsivat Haapajokivarressa, mutta kevättulvien takia korkeimmilla paikoilla. 1800-luvun vaihteessa suoritetussa isojaossa on merkitty nämä neljä tilaa. Kylällä oli myös torppia sekä valtion omistama sotilastorppa.
1800-luvulla tilat kasvoivat, koska niillä oli mahdollisuus ostaa kruununmaita, lähinnä metsää. Väestön lisääntyessä tiloja alettiin jakaa ja niiden määrä kasvoi nopeasti.
Otto Mattilan pihapiiri (nykyisin autiotalo):
Kouluolot
1800-luvun lopulla alkoi Mattilanperällä toimia kiertokoulu. Se toimi vuorotellen eri taloissa. Toiminta oli epäsäännöllistä ja siihen suhtauduttiin vieroksuen.
Kansakoulu perustettiin Mattilanperälle vasta vuonna 1928. Sitä ennen osa kyläläisistä oli käynyt kansakoulua Pattijoen Ylipäässä. Kansakoulu aloitti toimintansa Tikkalan talossa, josta se sai nimensäkin Tikkalan koulu. Vaikka paikan piti olla tilapäinen, toimi koulu siellä lähes 20 vuotta ns. supistettuna kouluna. Rakennuksen kylmyyden vuoksi koulua pidettiin vuoden ajan Ylängössä ennen uuden koulurakennuksen valmistumista vuonna 1948.
Koulun ensimmäisenä opettajana oli Eva Roth kahdeksan vuoden ajan. Sen jälkeen opettajat vaihtuivat tiheään tahtiin, kunnes 1960-luvulla Mauri ja Riitta Kaarela tulivat opettajiksi Tikkalan koululle. Oppilasmäärä oli suurimmillaan 1950-luvulla, jolloin oppilaita oli yli 70. Koulupiiriin kuuluivat alusta lähtien lähikylien, Ketunperän, Romuperän ja Äyrinmäen lapset ja yhteistyö kylien välillä alkoi.
Koulu, joka kerran jo päätettiin lakkauttaa, sai oppilasmäärän nousuun ja 1980-luvulla koulusta tuli kolmiopettajainen. Koulurakennus kävi ajan mittaan ahtaaksi ja huonokuntoiseksi ja niinpä nykyinen koulurakennus saatiin "viime tipassa" tämän vuosikymmenen alussa kylälle.
Kauppa
Ensimmäinen kyläkauppa aloitti Mattilan talossa vuonna 1921 ja sitä hoiti Maija Mattila. Kauppa oli Raahen Seudun Osuuskaupan jakelupiste ja tavarat punnittiin suolaa ja lamppuöljyä lukuunottamatta Raahessa. Myöhemmin kauppa toimi Ojantakasella ja Tasangossa. Sota-aikana oltiin ilman kauppaa. Sodan jälkeen ROK piti kauppaa ensin Taniniemessä ja sitten Leppälässä. Varsinainen ensimmäinen kaupparakennus oli Martikkalassa ja sen jälkeen Välitalossa, Tikkalassa ja väliaikaisesti Peltolassa.
Uusi kauppa rakennettiin 1960-luvulla. Se palveli lähes 30 vuotta ja toimi lopuksi Ruonalan kyläkauppana. Nykyisin kylällä ei ole kauppaa. 1960-luvulla kävi kylällä kaksi kauppa-autoakin kerran viikossa. Myös Ketunperällä ja Äyrinmäessä on toiminut oma kyläkauppa.
Muut palvelut
Säännöllinen postinkuljetus alkoi 1950-luvun alussa. Posti jaettiin kolmena päivänä viikossa ja sitä jakoi parikymmentä vuotta Setti Haapakangas. Nykyisin posti jaetaan autolla Raahesta käsin.
Uuden koulurakennuksen valmistuttua perustettiin vanhaan kouluun ryhmäperhepäiväkoti ja se toimii siellä edelleenkin.
Kyläläisten oma urheiluseura Saloisten viesti perustettiin 1950-luvulla. Sen toiminta oli aluksi vilkasta, mutta laantui myöhemmin. Tällä vuosikymmenellä toiminta on aloitettu uudelleen.
Kyläläiset
Ainakin 1960-luvulle saakka mattilanperäläiset saivat toimeentulonsa maataloudesta ja metsätöistä. Tämän vuosisadan alussa lähti kylästä ja lähikylistä parikymmentä henkeä Amerikkaan osan jäädessä sinne pysyvästi.
Sotavuodet olivat kylälle raskaat ja kylän miehistä kolme jäi palaamatta kotiin sodan päätyttyä. Sota-ajan tapahtumat vaikuttivat pitkään kyläläisten väleissä.
Mattilanperäläiset ovat yritteliästä väkeä. 1950-luvulla raivattiin runsaasti peltoja ja hankittiin yhteisiä koneita ja laitteita. Pienviljelijäyhdistys toimi aktiivisesti ja talkoo- ja yhteistyö olivat kunniassa.
Mattilanperäläisiä on niin Saloisten kunnan kuin kuntaliitoksen jälkeen Raahen kaupunginkin aikana kuulunut sekä kunnallisiin että seurakunnallisiin luottamuselimiin. Huomattavin henkilö on ollut Antti Kinnunen, joka merkittävän kunnallisen luottamustoiminnan lisäksi toimi pitkään alueen ainoana kansanedustajana. Antti Kinnusella on huomattava osuus Rautaruukin saamisessa Raaheen. Kinnunen valittiin aikoinaan Raahen Pekaksikin.
Rautaruukin tulemisen myötä maatalouden merkitys kylällä väheni niin, että nykyisin kylällä ei ole ainuttakaan lypsylehmää. Uusia taloja on rakennettu ja uudet asukkaat ovat tuoneet kylälle myös uutta ilmettä ja meininkiä. Mattilanperä on ottanut vastaan uutta väkeä avosylin ja ilman ennakkoluuloja.
Kylätoiminta
Kylätoiminta on Mattilanperällä vilkasta. Kylällä on vireillä erilaisia projekteja aina muinaisasutuksen tutkimuksesta maan uumenista taivaan tuuliin ulottuviin mäkihyppyihin. Kivet eivät täällä sammaloidu, vaan ne siirretään Kultapuistoon, kylän toimintakeskuksen läheisyyteen. Kylästä ja sen lähikylistä tehdään entistä viihtyisämpiä ja parempia asuinpaikkoja.
Kyläläisten talkootoimintaa vuosien saatossa
Mattilanperän kyläyhdistys
kotisivu
